lauantai 17. kesäkuuta 2017

Edelleen hissutellaan

Eipä tässä edelleenkään ole ihmeempiä kerrottavia. Ollut ihan raksaveto pois päältä... Tänään sain sentäs itseni raksalle ja jopa ihan oikeasti jotain aikaan. Huomenna lisää ja ensi viikolla isäntä meinasi valaa märkätilojen lattiat taloon sisälle.

Tänään siis ahkeroin kodarin ja pikkuvessan lattian kimpussa. Melkein puoleen väliin sain lattian jo tehtyä, joten tästä on hyvä huomenna jatkaa.

Isäntä oli tässä menneellä viikolla käynyt tekemässä ullakolle alustan IV-konetta varten. Saas nähdä milloin kone tuloo. Koneelle tehdään sitten vielä laatikko ympärille, jotta saadaan toiminnan varmistava lisäeristys koneen ympärille.

IV-putkiston osia tipahti raksalle viikko sitten ja niitä tuo isäntä on jonkin verran inventoinut. Jotakin osia meni vaihtoon kun oli tullut vääriä, mutta sitten putkistoa kasatessa varmaan vasta konkreettisesti näkee mitä uupuu.

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Hiljaiseloa

Siivoustalkoot tosiaan pidettiin vajaat pari viikkoa sitten ja sen jälkeen on ollut tosi hiljaista sekä blogissa että raksalla. Viime viikko meni käytännössä kokonaan muissa hommissa ja tällä viikolla isäntä on ollut reissun päällä ja itsekin olen lähinnä laiskotellut. Mutta aina taustalla jotakin tapahtuu. Pitkällisen arpomisen jälkeen olemme saaneet IV-järjestelmän romppeet tilattua. Niiden toimitusaika on parisen viikkoa, joten sen aikana koitan saada oman vanhemman polveni kanssa tulisijat muurattua lattiatason yläpuolelle, jotta saan lattian tehtyä loppuun. Myös lattiavalut tehdään tässä välissä sekä talousrakennukseen että talon märkätiloihin. Näistä lähti tarjouspyyntöjä tänään liikkeelle, katsotaan ehtisikö valun saada jo ensi viikolle.

Muuraushommia tosiaan aloiteltiin myös jo ennen talkoita, mutta niistä ikuistetut kuvat katosivat hajonneen puhelimen mukana. Pitääpi napsia uusia. Joskaan etenemä ei ollut ensimmäisenä päivänä vielä järin huima, nyt odottelen inspiraatiota jatkaa pohjakorotuksen tekoa. Myös katto kaikkine roippeineen on nyt tilattu, joskin tarkistusmitat on vielä ottamatta, joten toimitus venyy heinäkuulle. Mutta eipä sillä nyt sitten olekaan hengenhätä kun kerran IV-tarvikkeitakin joudutaan odottelemaan hetki. Kaikkea kun ei voi sitten asennella ja pistää paikoilleen yhtä aikaa.

Tänään kävin jatkamassa talkoiden vanavedessä pihan raivausta. Olipahan ainakin sää kohdillaan ja ikuistin samalla muutaman kuvan vähän avartuneesta pihamaasta.

Tämä kuva on oikein talkoopäivältä. Nyt on jo tuo taaempikin häkkyrä täynnä klapeja. Nämä ovat siis pääasiassa anturamuottien jämälautoja, jotka aiemmin majailivat epämääräisenä läjänä keskellä pihaa.

Tytöt tasoittivat autokatoksen hiekkakasan isännän avustuksella, ja nyt on järjestys huomattavasti paremmin kohdillaan! Ihanaa kun saa tavarat paremmin sateensuojaan ja voi jopa vähän jotain puuhaillakin katon alla.

Etupihalta raivattiin pois rakennuslevyt, irtopuut ja kamala kasa jätemuovia.

Ja talousrakennuksen edustalta myös saatiin rakennuslevyt ja hajanaiset puukasat keskitettyä ja siirrettyä sivuun. Josko vielä nuo loput niput saisi siirrettyä katokseen, niin olisi lattiavalua ajatellen huomattavasti helpompi kulkureitti talousrakennukseen. Terassikalusteetkin pääsivät raksalle, joskaan niille ei ole vielä löytynyt sopivaa paikkaa.

Raksalla hommat jatkunevat kunnolla vasta sunnuntaina tai alkuviikosta kun isäntä kotiutuu. Siihen asti allekirjoittanut hoitaa paperihommia ja koittaa sopeutua ajatukseen, että ensi viikkolla alkaa työt! Ihan oikeat työt, joskaan en tiedä miten paljon tekemistä alkuunsa riittää. Uusia haasteita pukkaa ja niistä kirjoittelen lisää myöhemmin. :)

perjantai 26. toukokuuta 2017

Loput lattialämmitykset

Tänään asennusporukka kävi vääntelemässä talousrakennuksen lattialämmityksen paikoilleen ja vaihtoivat kodinhoitohuoneen rei'itetyn putken uuteen. Itse meillä raksaajilla on pitänyt kiirusta huomisten talkoiden, puhelinpulmien, miniraksaajan neuvolan sekä töiden puolesta...





Allekirjoittaneella on ollut myös merkityksellinen viikko kun kävin tiistaina herkuttamassa tulevat entiset työkaverit. Kuusivuotinen piipahdus tutkijan ihmeelliseen maailmaan upeassa seurassa tulee päätökseen kuun vaihteessa. Nokka kohti uusia haasteita. :)


Mutta huomenna siivotaan! Josko tulisi nätti "jälkeen" kuva tälle kaaokselle!

torstai 18. toukokuuta 2017

DIY - maitomaali

Ja kun vauhtiin päästiin, niin seuraavana oli vuorossa maitomaali. Maitomaalin valikoin meidän piharakennusten maaliksi, ja sävy tosiaan jo aiemminkin mainittu punamulta. Päädyin ostamaan Hangon Värin punamulta extraa. Jotakin falunin punaiseen päin, muttei kuitenkaan. Hinnalla ei tämä maali ole pilattu... Hintaa tulee noin 1,7 €/litra. Panu Kailan mukaan maali kestää käytössä jopa pidempään kuin keittomaali. Huonona puolena ilmeisestikin on ensimmäisinä vuosina pintaan mahdollisesti ilmestyvät homepilkut, jotka pitää myöhemmässä vaiheessa pestä pois, eivätkä todennäköisesti sen jälkeen uusiudu. Saas nähdä miten käy.

Maalin teko oli yhtä nopea homma kuin tervamaalinkin tekeminen. Maidot ämpäriin ja sitten vaa'an kautta punamullat ja sementit sekaan. Huolellinen sekoitus ja hommiin.

Tähän käytin netistä ensimmäisenä vastaan tullutta Panu Kailan reseptiä. Yhteen litraan rasvatonta maitoa 300g punamultaa ja 100g sementtiä.

Maali on melko vetelää, mutta tosi kivaa maalata tämäkin!  Alkuunsa maalasin turhan vähän maalia käyttäen ja pinnasta tuli heti maalauksen jälkeen tosi epätasainen. Kun näppituntuman sai paremmaksi, niin jälkikin oli parempaa. Tosin jos oikein olen käsittänyt, niin huomenna voipi olla ihan eri näköinen kuin tänään. Päivitetään sitten tilanne. :) Ja toki maitomaalin luonteeseenkin taitaa kuulua omanlaisensa epätasaisuus ja pieni läpikuultavuus.

Sävy on kyllä varsin mukava ja tykkään myös tuosta läpikuultavuudesta! Ja maali on kauhean riittoisaa! Tein tosiaan kolme litraa kun ajattelin, että sekin menee hetkessä. No ei mene... Toivottavasti saan sen huomenna kulutettua, ettei tarvitse heittää hukkaan (kun on niin hirmuisen kallistakin... :D). Ja kertamaalauksella mennään.

tiistai 16. toukokuuta 2017

DIY - Tervamaali

Noniin, tee se itse raksalla on päästy taas uuteen vaiheeseen. Tee se itse maali! Ajattelin käsitellä talousrakennuksen ovet valmiiksi ennen kahvojen ja lukkojen asennusta. Pitkään arvoin millä maalilla ovet käsitellään. Halusin nätin mustan sävyn ja perinteisen näköistä jälkeä. Rakennuksen seinät maalataan punamullalla ja pielilaudat tulevat valkoiseksi. Eli siis hyvin tavanomainen kotimainen latomeininki.

Ihan itsestään selvää ei itselleni ollut, mitä maalia perinteisesti tällaisissa jutuissa on ovissa käytetty. Enkä ole siitä vieläkään ihan varma... Mutta minä päädyin nyt tervamaaliin. Ei muuta kuin tervaa, vernissaa ja tärpättiä ostamaan. Ja pigmenttiä! Ja tänään sitten päästiin itse asiaan.

Tervaa 6 osaa, vernissaa 3 osaa ja tärpättiä 1 osa. Kimröökiä väriksi pienissä erissä ja välillä maalin peittävyyttä testaten. En tiedä miten paljon pigmenttiä loppupeleissä tuohon litraan meni...

Höyläpintaisen oven hioin kevyesti hienolla hiekkapaperilla ensin, pyyhin puhtaaksi ja sitten maalia sutimaan. Olipa mukavaa maalattavaa! Maali on myös aika riittoisaa, koska yksi sivelykerta riittää. Tiheästi saa maalia sekoittaa, mutta muutoin oikein rattoisaa puuhaa. Ja miellyttävä tervan tuoksu. :) Nyt sitten jännitetään miten kauan maalipinnan kuivuminen kestää.

perjantai 12. toukokuuta 2017

Vaihteeksi leppoisampaa menoa

Kun olimme nuolleet haavojamme päivän pari, oli aika palata raksalle. Lämmitysputkien asennus siirrettiin vielä viikolla eteenpäin, jotta putkari ehtii paikalle tekemään viemärivetoja. Eli nyt odotellaan viemärihommia ensi viikkoon, minkä jälkeen jää vajaa viikko aikaa tehdä talousrakennuksen styroksien levittely, raudoitus jne. Eli ihan passelisti. Ja toisaalta ennen tuota putkarin käyntiä, on raksalla melko rajallinen määrä tehtävää. Pientä puuhaa siellä ja täällä, sekä allekirjoittaneen lattiaprojekti. Siispä nyt on tämmöinen kevyen rakentamisen viikko käynnissä. :)

Sinänsä hyvä, koska myöskään sää ei ole kauhea kannustava. :D

Miehet saivat silti hien pintaan kun kaivoivat talousrakennuksessa putkia oikeaan paikkaan. Kuvassa oikealla näkyvät putket kun ovat siis väliseinän väärällä puolella. Näitä aikoinaan ennen rakennuksen tarkkaa sijaintia kiskottiin paikoilleen, joten ihan ei osunut oikeaan. Eikä teknistä tilaa viitsi kauheasti oikealle venyttää, että askarteluhuoneeseen/lämpimään varastoon jäisi kaivattu määrä neliöitä. Niinpä lapiot kouraan ja putkia siirtämään.

Aikamoinen monttu tuota varten piti tehdä (tässäkin kuvassa vielä vaiheessa), mutta lopulta putket asemoituivat oikeaan paikkaan. Ensi viikolla sitten putkarin kanssa tehdään lopullinen arpominen teknisen tilan järjestyksestä. Tarkoitus kun on siis sijoittaa tekniseen tilaan myös vessa ja pesuallas.

Yhtenä pienempänä hommana isäntä napsautteli vanhemman polvensa kera näitä ilmanohjauspahveja talousrakennukseen. Juttelin tänään myös puhallusvillaputiikin kanssa, jotka kävivät jo alapohjan meille puhkumassa. Hetken arpomisen jälkeen olivat sitä mieltä, että kyllä tuonne talousrakennuksenkin yläpohjaan notkeat puhkujat mahtuvat. Nopeuttaa kyllä huomattavasti tuonkin tönön rakentamista kun voi samalla kertaa sitten jokus kesällä puhkua päivässä eristeet sekä taloon että tänne. Ei tarvitse levyvillan kanssa askarrella muualla kuin erkkerissä. Sinne kun ei kyllä mitenkään pääse letkun kanssa sohimaan.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Miksi hartiapankki?

Tässä kun tönöä rakennetaan omin voimin, sitä kyseenalaistetaan ja ihmetellään useammalta taholta silloin tällöin. Ajattelinkin siis nyt vähän kirjoitella ylös, miksi me rakennamme itse. Ehkä joku muukin hartiapankkia harkitseva saa tästä jonkinlaista ajatusta. Kirjoituksen kimmokkeeksi nousi eilisen postauksen kommentti, jossa kehotettiin käyttämään ammattilaisia oman osaamisen ja jaksamisen puuttuessa. Kiitos siitä, ihan asiallinen kommentti. :) Hartiapankki ei ole meidän valintamme sen takia, että todistelisimme sillä jotakin. Se ei myöskään ole valintamme pelkästään taloudellisista syistä.

Tärkein syy hartiapankille on halu tehdä itse. Vaikka blogikirjoituksissakin ajoittain paistaa väsymys ja v-käyrät, niin loppupeleissä rakentaminen kallistuu huomattavasti enemmän positiivisen kuin negatiivisen puolelle. On hienoa oppia uusia asioita, ottaa selvää ja huomata, että sitä oikeasti osaa ihan mitä vain kun vain rauhassa tekee. Ja on se vain aina hieno tunne kun jonkin jutun saa valmiiksi ja on vielä tyytyväinen lopputulokseen.

Toinen syy on se, että hartiapankki on meille mahdollista. Isännän työvuorojen, allekirjoittaneen hoitovapaan sekä ihanan avuliaiden vanhempien myötä meillä on aikaa rakentaa itse. Toki kun itse tehdään, homma on hidasta. Mutta vaikka se välillä turhauttaa, niin ei se oikeasti sinänsä mitään haittaa. Suurin harmi hitaasta aikataulusta on se, että motivaatiokämppä alkaa tulla korvista pihalle. Ja olisi ihanaa päästä jo omalle pihalle ulkoilemaan tuon pikkumiehen kanssa, ilman että tarvitsee väistellä autoja. Toisaalta, kun hitaan tahdin hyväksyy, niin sitä malttaa pitää myös niitä vapaapäiviä, jotka ovatkin ihan ehdottomia jaksamisen kannalta. Levätään kun on sen aika. Välillä toki pitää jonkin aikataulun myötä pusertaa vaikkei jaksaisikaan, mutta ne ovat hetkellisiä juttuja.

Taloudelliset syyt toki painavat myös vaakakupissa. Jos todellisia kustannuksia lasketaan (vuokramenot ym.), voi olla, ettei tällä hartiapankilla säästetä juuri mitään. Toisaalta, ei meillä silti olisi varaakaa teettää hommia kovin paljon. Todelliset rakennuskustannukset kun ei oikein toimi tosielämässä. Meillä on x summa varaa käyttää rakennusprojektiin. Sen lisäksi meillä pitää jatkuvasti olla x summa kuukausittaiseen elämiseen, eikä meillä ole niin paljon takataskussa, että voitaisiin monta kuukautta näistä kuukausittaisista kuluista käyttää "etukäteen" rakennusprojektiin. Raksaprojekti pyörii omilla säästöillä ja lainarahalla, jonka määrä on vakio. Sitä ei ole mahdollista kasvattaa, koska emme käytännössä suurempaa lainaa enää saisi. Näilllä mennään, mutta kuten yllä on todettu, ei se oikeastaan meitä haittaa. Ihan mielellään tehdään itse.

Sitten on vielä se ammattilaisten ja ammattilaisten ero, mikä vaikuttaa. Olemme vuosien mittaan käyneet lukuisissa talotehtaiden talonäytöissä sun muissa, joissa olemme päässeet katsomaan ammattilaisten työn jälkeä. Läheskään aina se ei olisi läpäissyt meidän laatuseulaamme. Ammattilaiset, joilla on taito, visio ja tahto tehdä vimpan päälle, eivät ole halpoja. Eikä heitä ole helppo löytää.

Ja viiimeisenä on se, että ei oikein huvita maksaa muille sellaisesta, mikä on helppo tehdä itsekin. Pelkästään esimerkiksi kantavien rakenteiden pystytyksestä ja katon tekemisestä itse olemme säästäneet ihan kattavan kilpailutuksen myötä saatuihin summiin verrattuna noin 16-20 t€. Sillä maksaa jo vuokraakin aika pitkään...